Nepsy-käsitteestä ja neurodiversiteetistä
Nepsy-käsite juontaa juurensa neuropsykiatriaan, joka yhdistää neurologian ja psykiatrian erikoisalat. Neurologia keskittyy hermoston fyysisiin rakenteisiin, kun taas psykiatria käsittelee mielenterveyden häiriöitä. Neuropsykiatria tunnistaa, että psykiatriset oireet juontuvat usein hermoston toiminnan erityispiirteistä.
Kehityksellinen neuropsykiatrinen häiriö on keskushermoston toiminnan poikkeavuus, joka on ollut läsnä syntymästä tai varhaisvaiheesta lähtien. Se vaikuttaa pysyvästi lapsen toimintakykyyn ja kehittyy eri tavoin elämän eri vaiheissa. Esimerkkejä ovat ADHD, autismin kirjo ja oppimishäiriöt.
Neurodiversiteetti eli neuromoninaisuus tarkoittaa neuropsykiatristen erityispiirteiden olevan erilaisia tapoja kokea maailmaa ja toimia siinä. “Häiriö” määrittyy ensisijaisesti toimintakyvyn haitan kautta. Sama neurobiologinen profiili voi olla toisessa ympäristössä vahvuus ja toisessa haitta. Ongelmat sijoittuvat yksilön ominaisuuksien ja ympäristön väliseen suhteeseen.
Neuromoninaisuuden kohtaaminen käytännössä perustuu ymmärryksen lisäämiseen ja ympäristöjen muokkaamiseen. Monet toiminnanohjauksen haasteet voidaan nähdä taitopuutteina, joiden kehittymistä on tärkeää tukea.
