Tarinani – oppimisen matka
Oppiminen ja kehittäminen ovat kulkeneet mukanani aina. Jo opiskeluaikoina halusin uudistaa lääketieteen opetusta – perinteisen mallin tilalle haimme uudenlaista oppimiskäsitystä, jossa opiskelija on aktiivinen toimija.
Myöhemmin työskentelin tutkimuksen ja kehittämisen parissa, tein jatko-opintoja ulkomailla ja väitöskirjan ammattilaisten oppimisesta. Samalla ymmärsin, että en halunnut vain tutkia muutosta – halusin olla osa sitä.
Nuorisopsykiatria tuntui omalta alalta, sillä nuoruus on itsessään muutosta. Kliinisen työn ohella osallistuin kymmenen vuoden ajan psykoterapia- ja perheterapiakoulutuksiin, joissa vahvistui ymmärrys siitä, että ammattilaisina tehtävämme on luoda tilaa dialogille ja muutokselle.
Elämä toi minut uudelle paikkakunnalle ja uuteen rooliin – ylilääkäristä ammatinharjoittajaksi ja, mikä tärkeintä, mummiksi. Vaikka roolini on muuttunut, jatkan edelleen työtä lasten, nuorten ja perheiden kanssa – sillä juuri kohtaamiset tuovat työhöni merkityksen.
Nyt ja tulevina vuosina minulle on tärkeää jakaa oppimaani ja tukea ammattilaisia siinä, miten kohtaamme lapsia, nuoria ja perheitä – viisaasti, dialogisesti ja toivoa rakentavasti.
